Saksalaisella aksentilla "heääää???"
Töissä on mennyt ihan hyvin. Haasteita on tullut lähinnä kielimuurin kanssa, en tajua, että mitä minulta odotetaan, eikä siellä päässä saada oikein selkoa mitä yritän heille kertoa. Olen ommellut pääsasiassa nappeja ja silittänyt vaatteita. Käsinompeluakin on tultu paljon tehtyä, koneeseen en ole montaakaan kertaa saanut koskea.
Kostümwerkstattin toinen omistajista on ottanut henkilökohtaiseksi tavoitteeksen tälle työhrjoittelujaksolle kitkeä minusta kaiken epävarmuuteni ja jäätävän epäonnistumisenpelkoni iskemällä outoja kannustuksia pöytään ja laittamalla minut esimerkiksi hokemaan lausetta "i'm the best". Ihan hyvillä mielin voi arvata miten se on toiminut. No, ei vaineskaan, todella ihanaa, että joku tuolla tavoin panostaa!
Tänään minulta kysyttiin, että tiedänkö sellaista suomalaista bändiä, joka soittaa "humpha" versioita tunnetuista lauluista. Pieni epäilys kalvoi sisintäni, mutta sanoin, etten ole ihan varma. Tämä sitten tyrkkäsi iPadinsä kaijuttimiin kiinni ja eikös me kuunneltukkin Eläkeläisiä koko aamu?
Humppa soi ja sitä rataa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti